USKALLA ISOSTI

Tokaluokkalaiset ryhtyivät suunnittelemaan vuoden viimeistä tutkimustyötä. Siihen oli varattu aikaa useampi viikko. Kyseessä oli vuoden diplomityö. Aiheen sai valita itse. Työn sai tehdä yksin tai ryhmässä. Ensin tehtiin tutkimussuunnitelmat. Ne käytiin yhdessä läpi ja pohdittiin, mitä tutkimukseen voisi lisätä, miten voisi rajata, mistä löytyisi lähteitä. Valmistelut tehtiin huolella.

Kiinnostavia tutkimusaiheita oli runsaasti. Yksi tutki lemmikkihamsterin olemusta ja elämää, toinen avaruuden ihmeitä. Kuuluisan hevibändin musiikki ja bändin jäsenten elämä kiinnosti  rockaripoikia.

Neljän hengen poikaryhmä oli päättänyt ottaa tutkimusaiheekseen historian. Innostus oli valtava. Oli kiire päästä oikeasti tutkimaan. Syvennyimme tutkimussuunnitelmaan ja halusin tarkentaa, mitä historian aluetta pojat olivat ajatelleet tutkia. Yritin parhaani mukaan ymmärtää  poikien ajatuksia ja tein muutamia rajaavia ja tarkentavia ehdotuksia. Hmm, pojat katselivat hetken toisiaan. Päätös oli kuitenkin nopea. ME TUTKITAAN KOKO HISTORIA. Ja niin he tekivät. Monta viikkoa innostunutta paneutumista koko historian maailmaan. Tuotoksena syntyi muutaman sivun kuvallinen ja sanallinen kooste, otsakkeena HISTORIA. Suurimmaksi osaksi tutkimus liikkui muinaisessa Egyptissä Tutkimus esiteltiin ylpeänä muulle luokalle ja sai paikkansa muiden suurenmoisten tutkimusten ja töiden kevätnäyttelyssä.

Ei haitannut yhtään, vaikka keväällä töitä kerätessämme tutkimus oli kadonnut. Turkimusryhmälle syntyi epäily, että se oli varastettu. Niinhän käy joskus suuremmassakin maailmassa.  Tästäpä syntyi uusi mielenkiintoinen tutkimuksen aihe. Historian tutkijat vaihtoivat alaa, ryhtyivät etsiviksi.

Näin kulkee oppimisen polku. Ihmettelystä toiseen, oivalluksesta toiseen. Lapsella on ihmeellinen kyky rakentaa maailmaansa ihan itse. Ihan itse. Aikuista ja opettajaa tai ohjaajaa hän tarvitsee vierelleen ihmettelemään, sparraamaan, etsimään vastauksia pulmallisiin kysymyksiin, mahdollistamaan. Opettaja on todistaja oppimisen tapahtumalle, oppimisen ilolle ja ihmeelle.

Jälleen kerran ihmettelen. Mitä tapahtuisi, jos opettaja itse uskaltaisi isosti? Minkälainen olisi isojen uskallusten koulu?